Yhteenveto

Noniin, Raumalle paluun jälkeen on kummasti riittänyt ohjelmaa jos jonkinmoista.. Mun oli tarkoitus heti paluun jälkeen kirjoittaa vielä yksi teksti kootakseni ajatuksia Utsjoella olemisesta.

Odotukset,  joita mulla reissua varten oli, täyttyivät. Sehän lienee tärkeintä?

1. Pohjoisen luontoon tutustuminen. Etelän tyttönä en ole juurikaan tuntureilla päässyt vaeltamaan, joten tätä odotin ehkä eniten! Eikä varmasti jää viimeiseksi kerralla,  sen verran mahtavaa oli.. Vielä joskus haluaisin nähdä kokonaan eri vuodenajat lapissa,  nyt varsinkin talveen tutustuminen jäi harmikseni tosi vähälle :( Saavuin Utsjoelle sopivasti ennen ruskaa, se oli mieletön kokemus! Haaveena ois tehdä joskus vaellusreissu pohjoiseen, kiinnostuneita anyone?

2. Pääsin kunnolla tutustumaan perushoitotyöhön vuodeosastolle. Se on kuitenkin perusta omalle ammattitaidolle missä ikinä olenkaan töissä. Potilaat oli aivan ihania <3 Työkaveritkin pääasiassa. Työ itsessään oli melko haasteetonta, mutta kyllä tuota työtä olis vielä toisen samanlaisen pätkän tehnyt :) Keikkalaisia Utsjoella oli paljon, työn kautta pääsi tutustumaan moneen ihanaan ihmiseen..

3. Saamelaiskulttuuriin tutustuminen. Kielen oppimiseen olisi tarvittu melkoisesti aikaa, eikä sitä ollut niin helppoa käyttää esim. töissä kuin olin ajatellut. No, sanoja, lauseita ja ajatuksia jäi paljon mieleen, siitä on hyvä joskus jatkaa. Kunnioitus saamelaisten tapoja ja kulttuuria kohtaan kasvoi, mun mielestä on ihana että sairaalassakin joka mummulla ja papalla on oma Lapinpukunsa. Noihin pukuihin liittyy muuten niin paljon mielenkiintoista tietoa, jota olisi joskus mahtava lukea :) Toisaalta taas törmäsin myös niihin paikallisen kulttuurin negatiivisiinkin puoliin.

Nuo tais olla ne pääasialliset tavoitteet, kun en oikein tiennyt mitä odottaa. Tai mielenkiintoista oli nähdä,  miten terveydenhuolto toimii noin pitkien välimatkojen kanssa. Hienosti, täytyy todeta. Asioita tehdään omalla tavallaan verrattuna etelänmeininkiin jossa esim. lääkäri saattaa olla 24/7 saatavilla.. Sairaanhoitajalla oli vastuuta melkoisesti iltaisin ja viikonloppuisin, kun omaa lääkäriä ei ollut saatavilla vaan lähin oli Ivalossa puhelinyhteyden päässä. Toivon, että ainakin oma ammatillinen päätöksenteko- ja arviointikyky koheni. Ainakin olen selvinnyt tilanteista kunnialla.

Odotusteni mukaan Utsjoella on tosiaan vain yksi kauppa, kuuluisa Uulan ryöstö. Jonkunverran tuli siellä käytyä ostoksilla, hamstrasin mm. koko erän yhtä harmaata villalankaa :D Uulasta kuului hyvin paljon lähinnä negatiivisia juoruja, mutta leppoisa tyyppi hän mun mielestä oli! Tuolla yleensäkin liikkuu ihan hirveästi täysin perätön juttua, joten lakkasin itse ainakin kuuntelemasta niitä.. Kauppareissut Nuorgamiin ja Ivaloon olivat sitä paitsi itsessään jo niin elämyksellisiä ja kauppaan oli kyytiä saatavilla hyvin,  ettei haitannut ollenkaan.

Oma auto olisi ollut pidemmän päälle pakko-ostos, olisi päässyt vapaammin liikkumaan eri paikoissa. Muuten en hirveästi keksi mitään mitä tekisin toisin, hyvä niin!

Kiitos teille kun olette jaksaneet olla mukana Laura lapinseikkailuissa, tältä erää tämä taho hiljenee. Tammisaareen vie keväällä tieni,  tervetuloa siis sinne!♡

Buorit juovllát ja lihkolaš ođđa jagi!